27.08.2008 - Kahden kuukauden kilpajuoksu
Kun nyt elokuun lopussa kunnallisvaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta, on pieni pohjustus toki paikallaan. Lokakuun kahdentenakymmenentenäkuudentena pidettävät vaalit ovat poikkeukselliset vaalit siinä mielessä, että vuoden 2009 kuntaliitosten takia valtuustopaikat putoavat 1564:llä, joten valtuutettuja tulee olemaan ensi vuoden alussa 12140:n sijasta 10576. Kuntien lukumäärä vähenee siis vuodenvaihteessa 67:llä. Tällä tulee varmasti olemaan merkitystä kampanjapelissä, mutta kuinka suureksi merkitys lopulta jää?
Vaikka kunnallisvaaleja voisi pitää tärkeinä vaaleina, jotka vaikuttavat eduskuntavaalejakin laajemmin, on tullut huomattua, etteivät puolueet ole ainakaan kovin näkyvästi vielä ilmaisseet kiinnostustaan tulevasta. Ja eipä tuo eduskuntavaaleja noin yhdeksän prosenttia alhaisempi (vuoden 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9, vuoden 2004 kunnallisvaalien taas 58,6) äänestysinto kieli kansankaan kiinnostuksesta, vaikka tosiaan voisi väittää kunnallisvaalien vaikuttavan tavallista kansalaista eduskuntavaaleja suoremmin – etenkin pienemmillä kunnilla.
Mutta ainakin yksi puolue sentään – mikäli luotamme YLE:en, ja miksemme luottaisi – on polkaissut kampanjansa virallisesti käyntiin, nimittäin SDP, elokuun kuudentenatoista. Tietenkin on hyvä kysyä, milloin on paras ajankohta aloittaa kampanjointi, koska ymmärtäähän sen, että kansa väsyy ovista ja ikkunoista tuleviin vaalimainoksiin, jos niitä aletaan jakamaan liian aikaisin. Tämä taas vaikuttaa puolueen ääniin ja äänestysprosenttiin. Kuitenkaan ei ollut yllättävää, että juuri demarit aloittivat kampanjoinnin ensimmäisinä, onhan heillä 24,1:n prosentin ja 2585 valtuustopaikan vaalivoitto puolustettavanaan, mutta mönkään menneet eduskuntavaalit kummittelevat taustalla.
Punamulta jylläsi vuoden 2004 vaaleissa, kun toiseksi tuli keskusta ja kolmanneksi jäi siis kokoomus. Neljän vuoden takaiset vaalit olivat siis lähes identtinen toisinto vuoden 2003 eduskuntavaaleista, kun vasemmistoliitto oli vielä neljäs ja vihreät viides. Jos joku on tilastoja tutkiessaan on ihmetellyt, miksi keskusta reilun puolentoista prosentin häviöstään huolimatta sai melkein 2000 paikkaa enemmän kuin SDP, selittyy tämä sillä, että puolueen jäsenistö on moninkertainen kahteen muuhun suurpuolueeseen verrattuna, ja pienet Etelä-Suomen ulkopuoliset kunnat ovat lähes kauttaaltaan keskustan aluetta. Tämä näkynee myös tulevissa vaaleissa. Kokoomus taas reilun kolmen prosentin häviömarginaalistaan huolimatta pääsi myös päälle kahden tuhannen saadessaan 2078 valtuustopaikkaa.
Kansan mielipiteet ovat 2000-luvulla muuttuneet hitaasti, ja myös vuoden 2000 kunnallisvaalit olivat kuin kopio vuoden 1999 eduskuntavaaleista. Ainoa merkittävä muutos 2000-luvun aikana on ollut perussuomalaisten ja etenkin vihreiden kannatuksen nousu, joka näkyi menneissä eduskuntavaaleissakin. Mutta voisivatko vuoden 2008 kunnallisvaalit olla poikkeus? Onhan Vanhasen porvarihallitus kokenut kovia, kun ensiksi Tehy kävi päälle, sitten Kemijärven tehtaantyöntekijät ja viime kevään lopuksi saimme vielä ruotia vaalirahoitussotkua. Mutta kesän mielipidemittausten perusteella hallituksen töppäilyt eivät muuttaneet asetelmaa ja SDP:n uudistuminen tuskin on vakuuttanut juuri ketään. Eli siitäkin huolimatta, että tämän hallituksen toiminta (vaikka onkin saanut enemmän aikaan kuin punamulta, voisi jopa väittää) on saanut enemmän soraääniä kuin aikaisemman, näyttää toistaiseksi tilastojen valossa siltä, että myös vuoden 2008 kunnallisvaalit ovat kopio vuoden takaisista eduskuntavaaleista.
Helsingissä kulttuuripersoonien esiinmarssi?
Tulemme seuraamaan tiiviimmin pääkaupunkiseudun vaalikamppailua, luonnollisesti siitä syystä, kun itse sillä seudulla pyörimme. Kunnallisvaalien kannalta se on hieman harmi, koska hajonta eri puolueiden välillä on varsin suuri valtakunnallisesti. Mutta eipä sille oikein kauheasti mitään voi, kun on tuo koulu ja ylioppilaskirjoituksetkin, puhumattakaan melko pienimuotoisesta budjetistamme.
Mutta joka tapauksessa, koska pääkaupunkiseudun vaalipelin seuraaminen on eniten suurennuslasimme alla, on mielenkiintoista seurata esimerkiksi vihreiden edesottamuksia. Jos oikein muistan, niin puolue laittoi jonkinlaiseksi tavoitteekseen suurimman puolueen paikan Helsingissä. Se on melko suuruudenhullu tavoite, mutta he pitivät sitä ainakin silloin mahdollisena. Nyt puolueellahan on 17 paikkaa, kun toisena olevalla SDP:llä on 21. Neljän paikan ero ei ole suuri, joten ainakin toiseksi suurimman puolueen paikka olisi ihan mahdollinen. Kaupunginvaltuustossa suurimpana puolueena jo vuodesta 1976 pysyneen kokoomuksen tiputtaminen kakkoseksi olisikin sitten kovempi juttu.
Vihreiden kampanjassa on mielenkiintoista myös ehdokkaat. Vaaliohjelmassaan muun muassa kulttuuritarjontaa painottavalla puolueella on nimittäin ehdokaslistoillaan sellaisia nimiä kuin näyttelijä Sinikka Sokka ja underground-taiteilija Mattijuhani Koponen. Molemmat olivat näkyviä persoonia 60-70-lukujen taitteessa, vasemmistolaisliikkeen ollessa nuorten suosiossa ainakin Helsingissä. Sokka lauloi taistolaislauluja Agit Propissa ja Koponen teki hämärää avantgardea The Sperm –yhtyeen riveissä.
Ja eivät kulttuuripersoonat tähän lopu, sillä Kommunistisella puolueella taas on mukana myös eduskuntavaaleistakin tutut räppäri Seppo ”Steen1” Lampela ja helsinkiläistynyt tamperelaisrokkari Kari Peitsamo. Kulttuurihenkilöiden voisi odottaa aktivoivan laiskempia äänestäjiä, ja etenkin Steen1 tehnee vaikutuksen nuorisoon.
Yhdistyvät kunnat sekoittavat pakkaa
Vaikka Helsingin ja pääkaupunkiseudun vaalipeli tulee varmasti olemaan mielenkiintoista seurattavaa, kannattaa myös yhdistyvien kuntien kampanjointia pitää silmällä. Muun muassa kotikaupunkini Karjaa on mukana kuntauudistuksessa, kun se, Pohja ja Tammisaari yhdistyvät. Näin ollen valtuutettujen määrä kasvaa, mutta kynnys päästä valtuustoon nousee ehdokkaiden määrän kasvaessa. Aiemmin tällä alueella ovat olleet johdossa RKP ja SDP – RKP melko suurella ylivoimalla – ja tiettävästi myös Raaseporin kaupungin ensimmäinen nelivuotinen marssitaan noiden kahden puolueen tahdin mukaan.
Eli mikäli puolueiden kannatus junnaa paikallaan valtakunnallisesti, tuleeko se tekemään niin myös yhdistyvissä kunnissa? Suurin osa kuntauudistuksista tapahtuu maaseutualueilla, eli keskustan kotikentällä. Näin ollen muutos tulee puolueiden osuutta silmälläpitäen olemaan melko olematon, ja muutokset koskevatkin lähinnä yksittäisiä valtuutettuja. Aina toki voi asioita ajatella ylimalkaisesti puolueiden vallan kautta, mutta on mahdollista, että kuntauudistukset saattavat tiputtaa valtuustoista pienten kuntien suuria persoonia, paikkakuntansa arvostettuja legendoja. Puolueiden näkökulmasta vaaleista tuskin tulee järin uudistavat, mutta henkilövaaleina kunnallisvaalit ovat eduskuntavaaleja paljon mielenkiintoisemmat.
Tuleeko mikään muuttumaan? Kuka on ääniharava? Mitkä muodostuvat vaalien ratkaiseviksi teemoiksi? Vaalit herättävät aina kysymyksiä ja puheenaiheita. Mutta toivokaamme ainakin, että näiden vaalien jälkeen emme joudu käymään läpi samanlaista rahoitusskandaalia kuin viimeksi. Ehdokasasettelu on vasta alkanut, listojen lopulliseen julkistamiseen on vielä noin kuukausi aikaa, mutta puolueet alkavat pikkuhiljaa heräillä. Kilpajuoksu valtuustopaikoista on alkamassa, mutta tuskinpa yksikään puolue yltää Usain Boltin ylivoimaan.
Keskustelu
Mitä ajatuksia oheinen kolumni herätti? Onko sinulla jotain lisättävää tai kommentoitavaa?
Kommentoi ja keskustele yllä olevaan kolumniin liittyen!
Nimi: Taistopoika
Lähetetty: 25.9.2008
Edessä olevat kuntavaalit ovat sikäli mielenkiintoinen tapahtuma, että siinä ensi kertaa testataan tämän porvarihallituksen politiikan kelpaaminen. Pääministeri julistaa, että tämä hallitus on sosiaalisempi kuin edellinen. Kuitenkin esimerkiksi eläkeläisten elintaso on selvästi laskenut jo tähän mennessä. Eläkkeiden nousu vuoden alussa oli keskimäärin alle 2,4 % ja inflaatio on jo tähän mennessä kivunnut noin 4,5 prosenttiin. Tästä jo kaavamaisesti tulee yli 2 %:n miinus. Kun hintojen nousu on osunut juuri pienituloisimpiin, ruoan hinta noussut yli 10 %, lämmityskulut, sähköt ja matkustaminen. On mielenkiintoista katsoa, vieläkö Kataisen ponteva höpinä menee täydestä. Kauanko menee, ennenkuin luottamus katoaa.
Tässä mielessä kuntavaalit ovat linjavaalit. Selkeän tuomion äänestäminen hallitukseen kuuluville puolueille muuttaisi politiikan suuntaa ainakin jossakin määrin. Eihän voi olla yhtään niin kovapäistä politiikkoa, joka ei noteeraisi vaalin tuomioa. Jos taas hallituspuolueet säilyttävät asemansa taikka peräti voittavat, tarkoittaa se selkeää lupaa jatkaa samaa politiikkaa.
Ans kattoo, miksi katti nahan repii.
KOMMENTIN LÄHETYS
Kommentin tulee olla kirjoitettu asialliseen sävyyn, ja sen tulee liittyä aiheeseen. Kaikki kommentit oikoluetaan ennen julkaisua. Ylläpito pidättää oikeuden olla julkaisematta kommenttia, jos se jostain syystä katsoo sen aiheeseen liittymättömäksi tai muuten sopimattomaksi. Myös oikeus kommentin julkaisuun lyhennettynä pidätetään. Kun kommentoit Istuntosalissa, pyrithän käyttämään aina samaa nimimerkkiä (voit käyttää nimimerkkinä halutessasi myös omaa nimeäsi)! Kommentin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksestaan. Oma nimi on annettava ylläpidon tietoon.
Väärällä henkilöllisyydellä esiintyvä on jäljitettävissä IP-osoitteen avulla.
Palaa takaisin Kolumniosion etusivulle tästä.